sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Tunteita herättävä Lukossa

   

Kirjoittaja: Laurie Halse Anderson
Teoksen nimi: Lukossa
Tekstilaji: nuorten romaani
Julkaisuvuosi: 1999 (Yhdysvallat), 2002 (Suomi)


"Tästä painajaisesta ei voi herätä. SE huomaa, hymyilee, vinkkaa silmää. Onneksi huuleni on ommeltu yhteen, muuten oksentaisin."

Kirja kertoo lukion aloittaneesta Melindasta, jolla on synkkä salaisuus. Melinda ei ole kaunis, älykäs eikä liikunnallinen. Hän on surullinen, heikko ja hiljainen. Melinda ei puhu. Häntä pidetään outona, eikä hän kelpaa kenenkään ystäväksi. Kuka haluaisi olla ystävä sellaisen kanssa, joka soitti poliisit kesän päätteeksi järjestettyihin bileisiin?

Lukossa on silmiäavaava kirja, joka kertoo tärkeästä, hieman arasta aiheesta. Kirjan edetessä syy Melindan puhumattomuuteen alkaa pikkuhiljaa valjeta. Itse tiesin syyn jo ennen kuin aloitin kirjan lukemisen, joten syy ei päässyt yllättämään minua. En koe tämän kuitenkaan pilanneen lukukokemustani. Kirja vie mukanaan, mutta itse innostuin kirjasta vasta kolmenkymmenen sivun jälkeen. Kirjan alku oli mielestäni tylsä enkä ymmärtänyt

päähenkilöä. Rehellisesti sanoen päähenkilö oli mielestäni ärsyttävä. Minua vaivasi Melindan puhumattomuus.
Myös kirjan amerikkalaisuus häiritsi minua hieman.

Pikkuhiljaa aloin ymmärtämään Melindaa. Ymmärsin hänen ajatuksensa ja hyväksyin hänen vaientuneisuutensa. Pystyin jopa samaistumaan Melindaan. En tietenkään ole kokenut mitään niin traagista kuin Melinda, mutta joitain hänen ajatuksiaan voisin jopa pitää ominani.

Minä-kertojan käyttö kirjassa on mielestäni täydellinen valinta. Kirjaa luettaessa pääsee hyvin lähelle Melindaa ja hänen ajatustenkulkuaan. Kirja on hyvin tunteikas ja koskettava. Vaikka kirjan aihe on rankka, kirjassa on myös huumoria. Ilman huumoria kirja voisi olla liian rankkaa luettavaa -ainakin minulle.

Kirja on uskottava, enkä muuttaisi kirjaa lainkaan jos saisin siihen mahdollisuuden. Moni nuori pystyy varmasti samaistumaan Melindaan. Hän aloittaa uudessa koulussa ilman ystäviä. Hän ei tunne kuuluvansa joukkoon ja häntä kiusataan. Hän ei tule toimeen vanhempiensa kanssa, eikä hänellä ole ketään kenelle puhua.

Kirja on vakuuttava ja mieleenpainuva. Kirja opettaa, kuinka tärkeitä ystävät ovat. Kirja painottaa puhumisen tärkeyttä ja saa itse kunkin ajattelemaan. Kirja opettaa, että kaikesta voi selvitä ja korostaa ettei kenenkään tarvitse selvitä yksin. Pystyn hyvin mielin suosittelemaan kirjaa. Saatan itse jopa lukea kirjoittajan muita teoksia.









6 kommenttia:

  1. Kerroit rehellisesti mikä ärsytti ja mikä oli tylsää, ja rehellisiä mielipiteitä on aina mukava lukea. Kuvailit myös kirjaa kattavasti, mikä antaa hyvän kokonaiskuvan.

    VastaaPoista
  2. Kuvailit kirjaa hyvin kauniisti ja avoimesti. Kirja vaikuttaa tosi hyvältä kertomasi samaistumismahdollisuuden vuoksi. Oli mukava lukea, kun kerroit rehellisesti omat mielipiteesi kirjasta ja pohdit lukemaasi.

    VastaaPoista
  3. Mielestäni oli hyvä, että toit itseäsi ja mielipiteitäsi niin paljon esille tekstissäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteestasi! En edes huomannut tätä ennen kuin luin kommenttisi!:)

      Poista
  4. Roosa, osaat esitellä lukemaasi teosta sujuvasti paljastamatta liikaa juonesta. Omat näkemyksesi tulevat selvästi esille, kuten blogitekstissä kuuluukin. Lopun pohdinnan kaltaista syvempää teoksen pohdintaa olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Toivottavasti ehdit tarttua kirjailijan muihin teoksiin ja saat lisää hyviä lukukokemuksia!:)

    VastaaPoista